Vallankäyttö pakkomielteenä

Lukemani kirja oli William Goldingin vuonna 1954 kirjoittama "Kärpästen Herra". Teos kertoo joukosta englantilaisia koulupoikia, jotka pelastuvat alas ammutusta lentokoneesta Tyynen meren autiosaarelle. Pojat yrittävät selvitä sivistyneesti ennenkuin joku tulisi heidät pelastamaan, mutta pelko ja pahuus saavat vallan.

     Kirjassa ilmenee paljon vallankäyttöä. Kuten elämässä muutekin, niin kirjassa isompi hallitsee pienempää. Näkyvimmin valtaa käyttävät Ralph, joka valittiin joukon johtajaksi sekä Jack joka on metsästäjien johtaja. Ralphin vallankäyttö perustuu hänen auktoriteettiinsa johtajana ja hän yrittää pitää järjestystä yllä, hän ei tyydy väkivaltaan tai muuhun pakottamiseen vaan saarella vallitsee demokratia. Jack ei kuitenkaan tyydy olemaan Ralphin "alaisena" vaan kapinoi ja perustaa oman leirin johon hän houkuttelee poikia ruualla, hauskanpidolla ja metsästyksellä. Jackin valta perustuu pelkoon ja väkivallankäyttöön, jonka seuravuksena kaksi pojista jopa kuolevat.

    Saarella melkein kaikki käyttävät valtaa jollakin tavalla, tuntuu kuin vallankäyttö olisi osa kaikkien arkielämää ja ilman sitä ei pärjättäisi. Esimerkiksi kahden pojan leikkiessä toinen alkaa heittelemään hiekkaa toisen päälle ja kiusaamaan tätä. Kiusattu lähtee pois itkien rantaan, jossa hän sitten itse alkaa kiusaamaan hietikolla käveleviä hyönteisiä ja on hallitsevinaan näiden elämää. Myös sikojen metsästys kuvastaa vallankäyttöä, sillä siinä pojat tuntevat hallitsevansa muiden elämää.